Robotit viemässä opettajien työt

Sophia -robottia
Lähde: Pixabay

Sophia -robottia hämmästellään nyt joukolla

Niin sanotut humanoidirobotit tulivat osaksi arkipäivän keskustelua viimeistään Hanson Robotic -yhtiön Sophiaksi ristityn robotin myötä, jolle myönnettiin vuonna 2016 muodollinen Saudi-Arabian kansalaisuus suuren spektaakkelin siivittämänä. Kyseinen naista muistuttava humanoidirobotti on kiertänyt maailmalla keskusteluohjelmissa ja lehdistön tentattavana, mukaan lukien Yle. Vastaavaa toiminnallisuutta pyritään nyt valjastamaan opetusalan käyttöön, jossa opettajien työtehtävät ovat radikaalisti muuttumassa tulevaisuudessa robottien myötä. Robotit voivat jopa tehdä joistain ammatin osa-alueista tarpeettomia.

Lapsi oppii leikin varjolla

Oppiminen ja uuden tiedon omaksuminen on helpointa lapsena. Kun oppiminen on mahdollista tehdä leikin varjolla, asiat sisäistetään kuin itsestään. Interaktiiviset lelut ja robottilemmikit ovat kehittyneet jo siihen pisteeseen, että ne osaavat tunnistaa puhetta ja reagoida tähän oikealla tavalla. Isossa-Britanniassa Plymouthin yliopistossa on kehitetty lapsia varten robotti, jonka avulla voi opetella eri kieliä. Alun perin projekti tähtäsi avustamaan sairaalahoitoon joutuneita lapsia, joilla ei aina ole läheisiä tai sairaalahenkilökuntaa pitämässä heille seuraa. Tulokset ovat olleet niin lupaavia, että paikalliset asiantuntijat ennustavat humanoidirobottien olevan pian arkipäivää luokkahuoneessa opettajien työtä tukemassa.

Kotimaassa toista vuotta käynnissä ollut pilottiprojekti Tampereen peruskouluissa käyttää eri robotteja sekä lasten kieltenopetuksen, että matematiikan harjoittelun tukena. Pienen lapsen kokoinen robotti on nimeltään Elias ja se osaa puhua peräti 23 eri kieltä, tanssii opetuksen lomassa Gangnam style -tanssia ja sitä voi ohjata mobiilisovelluksen avulla. Suomessa kehitetty OVObot on vastaavasti matematiikan tunneilla läsnä ja muistuttaa olemukseltaan pöllöä. Oppilaat ovat olleet roboteista innoissaan ja niitä on kohdeltu hyvin, mutta luokanvalvojaa kuitenkin edelleen tarvitaan pitämään järjestystä yllä.

Kieliä opiskellaan nykyään pitkälti itsenäisesti eri sovellusten ja palveluiden avulla, mutta niiden toiminnallisuus on yleensä rajallista ja lopputulos riippuu pitkälti omasta aktiivisuudesta. Samalla viime vuosien pakolaiskriisi ja maahanmuuttajien määrän kasvu on lisännyt kieltenopettajien tarvetta Euroopassa. Usein muualta tulleilla voi olla vaikeuksia orientoitua uuteen kulttuuriin ja kun kielitaitoa pitää samalla päivittää, opettajat ovat kaksinkertaisen haasteen edessä. Näihin ongelmiin ollaan nyt etsimässä toimivia ratkaisuja robottien avulla.

Saksassa maahanmuuttajalasten kieltenopetuksen tueksi on kehitetty noin kolmevuotiaan lapsen kokoinen Nao -robotti, joka on varustettu useilla eri kameroilla, mikrofoneilla ja sensoreilla, jotka auttavat sitä navigoimaan ympäristössään. Se osaa myös tunnistaa lasten mielialan ja olla heille läsnä kuin luotettava ystävä.

Lapsi oppii leikin varjolla
Lähde: Jari Sjölund

Kajaanissa toimiva Edukai Oy on vastaavasti tuonut maahanmuuttajien suomen kielen koulutuksen tueksi kaksi humanoidirobottia nimeltään Nono ja Nana, jotka on otettu hyvin vastaan aikuisopiskelijoiden osalta. Ne osaavat tunnistaa yksinkertaista puhetta ja myös kommentoida, jos eivät ymmärrä jotain. Robottien ääntäminen on aina selkeää ja samankaltaista käyttökerrasta toiseen, mikä helpottaa puheen ymmärtämistä. Osa oppilaista on pitänyt tekoälyn kanssa kommunikointia jopa helpompana ihmisopettajaan verrattuna, sillä virheiden tekeminen ei pelota koneen kanssa keskustellessa.

Humanoidiroboteille ja tähän liittyvälle orastavalle teollisuudelle kaavaillaan kielten opettamisen lisäksi monia muita toimialueita, joista esimerkiksi eri työtehtäviin kouluttaminen on noussut keskusteluissa esiin. Muun muassa puhdistuspalvelualan ja metallialan toimijat ovat olleet kiinnostuneita robottien hyödyntämisestä sisäisessä koulutuksessa, sillä yksittäisiin työtehtäviin harjaannuttaminen on usein suoraviivaista. Lisäksi laadukkaasti rakennettujen robottien ylläpitokulut ovat vain murto-osa vakituisen koulutushenkilökunnan palkkakuluista.

Perinteiset kivijalkakasinot ovat aina olleet teknologian edelläkävijöitä etsiessään uusia virikkeitä pelaajille ja jo nyt esimerkiksi kortit sekoitetaan automaattisesti blackjack- ja pokeri -pöydissä ja pelimerkkeihin on saatettu upottaa radiosiru, jonka avulla niiden arvo tunnistetaan. Ihmisten tottuessa asioimaan keinoälyn kanssa saattaa casino-pöydässä pian palkatun ihmisen tilalla istua persoonallinen robotti pelinhoitajana, joka tekee töitä väsymättömästi samalla ylläpitäen kevyttä keskustelua pelaajien viihdyttämiseksi.

Liike-elämä ja teollisuus on täynnä automatiikkaa jo nykyisellään niin tuotannossa kuin pinnan alla asiakkaita palvellessa. Tulevaisuudessa samasta työtehtävästä saattavat kilpailla robotti ja ihminen rinnakkain. Toisaalla tekoälysovellukset ja chattibotit ovat jo tuttuja netin aktiivikäyttäjälle ja näihin törmää erityisesti nettikasinoissa, joissa perinteisissä kasinopeleissä saattaa olla virtuaalijakaja kommentoimassa pelin kulkua. Maailmalla robotteja näkee jo hotellien auloissa, baaritiskin takana ja supermarkettien hyllyjen välissä asiakkaita neuvomassa. On vain ajan kysymys, milloin robotiikka lyö itsensä läpi myös muihin palvelutehtäviin, mukaan lukien kasinoiden pelipöydät.